Takaisin etusivulle

Kaksi estettä takana, viimeinen edessä

27.8.2026

Voitettuaan lohkofinaalissa Ylivieskan Kuulan, Lippo jatkaa tulevana viikonloppuna kohti Ykköspesiksen nousukarsintaa. Vastaan asettuu itälohkon voittaja Jyväskylän Lohi, joka kaatoi idän lohkofinaalissa Imatran Pallo-Veikot. Ottelusarjan asetelma on selkeä: kaksi ottelua voittava joukkue nousee Ykköspesikseen kaudelle 2027. Näin ollen käsillä on kauden huipennus ja viimeiset hetket olla mukana kannustamassa Lippoa kohti tämän kauden tavoitetta!

Ottelut pelataan seuraavasti:

Lippo-Lohi la 29.8. klo 16, Raksila

Lohi-Lippo su 30.8. klo 14, Koskenharju (Jyväskylä)

(Lippo-Lohi la 5.9. klo 16, Raksila)

Lippo kesti Kuulan painostuksen

Ylivieskan Kuula antoi odotetusti pohjoislohkon finaalissa tiukan vastuksen Lipolle. Etenkin sarjan avausottelussa Raksilassa Kuula esiintyi ennakkoluulottomasti haastajan asemassa, ja ottelu eteni loppuun asti tasaisissa tunnelmissa. Avausjakso päättyi tuossa pelissä tasan 3-3 Kuulan aloitettua jakso vahvasti niin sisällä kuin ulkona. Oman sisäpelinsä kanssa yskähdellyt Lippo selvisi kuitenkin jaksosta kuivin jaloin Matti Korhosen kolmella lyödyllä juoksulla, joista kaikki tulivat tutulla kumuralla. Lipon tasoitusjuoksu 3-3 tuli vasta neljännen tasoittavalla todellisessa painepaikassa. Eipä Lippo toisaalta ollut kaukana myöskään jaksovoitosta, sillä edeltävästi Kuulan kolmoskoppari Roni Suontakanen katkaisi upeasti Jonne Luhtavaaran potentiaalisesti useamman juoksun arvoisen siivun kolmosjatkeelta. Toisellakaan jaksolla Lipon sisäpeli ei ollut juhlaa, mutta neljän juoksun Korhosen sekä Rami Kyllösen lyömät juoksut riittivät Lipolle johtoasemaan 2-0. Kotijoukkueen ulkopeli tiivistyi toisella jaksolla jättäen Kuulan lopulta nollille. Näin Lippo selvitti kovassa paineessa ensimmäisen haasteen voittaen ottelun 1-0 (3-3, 2-0).

Toisessa ottelussa Ylivieskassa nähtiin sisuuntunut Lippo. Pelinjohtaja Ilkka Hirvonen luotti tuossa pelissä tuttuun kokoonpanoon, sillä avauspelistä vaihtui ainoastaan etenijäjokeri Jesse Savusalon hypättyä Paavo Kaasilan saappaisiin. Joukkue kiitti pelinjohtajaa luottamuksesta, ja Suvannon kentällä nähtiin taas tutumpaa Lippoa. Ulkopelissä Lippo onnistui pääosin pitämään Kuulan tilannemäärän vähissä, Jani Lassila pääsi lautasella hienosti pelin päälle ja polttolinja torjui hienosti kotijoukkueen kovia vaihtolyöntejä. Sisäpelissä nähtiin taas runkosarjasta tuttua raikkautta ja onnistumisia laajalla rintamalla. Avausjaksolla Lippo ja Kuula löivät alkuun juoksuja vuoron perään tilanteen ollessa kahden vuoron jälkeen 2-2. Lipon kotiuttajajokerit Partanen ja Korhonen löivät heti pelin alkuun tärkeät avaavat juoksut. Kolmannen aloittavalla Lippo onnistui repäisemään eroa kakkoskärjen rakennettua tilanteen ja Partasen, Korhosen sekä Kyllösen koulutettua Ylivieskalaisten takakenttää yhteensä neljän juoksun arvoisesti. Tuon jälkeen jakson tapahtumat jäivät vähäisiksi ja Lippo nappasi jakson luvuin 2-6. Toisella jaksolla Jussi Partanen löi Lipolle arvokkaan avausjuoksun kotiuttaen vahvan ottelusarjan pelanneen Sami-Jukka Korvolan. Toisen aloittavalla ykköskärki rakensi palottoman ajon Juhani Ojalalle, joka tarjosi jo vähän ratkaisun makua jaksolle lyöden pallon kolmoskulmasta kopparin yli kahden juoksun arvoisesti. Kuulan pomputettua kolmannen aloittavalla Luhtavaaran keskelle kenttää suuntautuneen lyönnin kanssa nuori Savusalo toi Lipon neljännen juoksun. Turvallisen tuntuisessa johtoasemassa kolmannen tasoittavalla Lipon ulkokentälle sattui kaksi harvinaisempaa virhearviota, jotka tuottivat Kuulalle kolme juoksua tilanteen ollessa vuoron päätteeksi kutkuttavasti 3-4. Vierasjoukkue Lippo ei kuitenkaan jättänyt isännille mitään mahdollisuutta hurmokseen, vaan Korhonen, Jan Hankala ja Aleksi Patrikka paukuttivat lähes peräkkäisinä lyöjinä palloa väliin ja siirtäen Lipon johtoon 3-7. Ylivieska onnistui vielä neljännen tasoittavalla kaventamaan tilanteeksi 4-7, mutta Lippo esti isommat vahingot ja pääsi juhlimaan Ylivieskassa ottelusarjan voittoa voitettuaan toisen pelin 0-2 (2-6, 4-7).

Nuorentunut Lohi ja Koskenharjun kaukalo

Lippo haastaa siis Ykköspesiksen nousukarsinnoissa sarjasta viime kauden päätteeksi pudonneen Jyväskylän Lohen. Lohi voitti omassa lohkofinaalissaan Imatran Pallo-Veikot voitoin 2-1. Kaudesta 2021 lähtien Ykköspesistä pelannut Lohi nuorentui ja paikallistui selvästi talven aikana. Joukkue koostuukin pääosin jyväskyläläisistä pelaajista, osa on kokeneempia pidemmän linjan lohia, mutta Lohi-paidassa nähdään ennen kaikkea paljon nuoria Jyväskylän Kiri & Kirittärit Juniorien kasvatteja. Kokeneemmasta osastosta Aleksi Karttunen, Mikke Nampajärvi ja Juuso Tajakka ovat tuttuja myös Raksilan yleisölle seurojen Ykköspesis-ajalta. Lohen joukkue on kirjoittajalle aika tuntematon johtuen eri lohkossa pelaamisesta ja nuoresta ikärakenteesta. Yksittäisinä nostoina voidaan ottaa esille lukkari Teemu Riekki, joka pelasi jo viime kaudella Lohen lautasella Ykköspesiksessä. Riekki nojaa pelissään vahvaan fysiikkaan, ja on myös sisällä kovalyöntinen pelaaja. Kotiuttajajokeri Tajakka ja linjapelaaja Aleksi Karttunen ovat Lohen avainkotiuttajat ja toisaalta myös kokemuksensa vuoksi tärkeitä johtohahmoja joukkueessa, Karttunen kantanee isoa vastuuta myös polttolinjassa. Syksyn pudotuspeleissä Karttunen on lyönyt viiteen peliin 15 juoksua, Tajakka puolestaan 14. Lohen nuoriso-osasto on tilastojen perusteella pelannut enemmänkin etenijäpainotteisissa rooleissa, ja ainakin Lohen päästettyjen juoksujen perusteella koko joukkueen räpylä on ollut kauden mittaan pitävä.

Jyväskylän Lohi on perinteisesti ollut etenkin kotikentällään tiukkaan ulkopeliin nojaava joukkue, ja tälläkin kaudella joukkueen pelit ovat olleet kohtuullisen vähäjuoksuisia. Oman mausteensa sarjaan tuo kenttien erilaisuus: Hielo Stadionilla pallon voi saada läpilyönnillä kauas joka puolella kenttää, kun taas Koskenharjun kenttä Jyväskylässä on selvästi "kaukalomaisempi". Tuolla kakkospuolella menee aita hyvin lähellä kenttää, joten kakkospuolen läpilyönti ei tyypillisesti tarjoa kuin yhden pesänvälin vaihdon. Myös kolmospuolella nousee korkea nurmivalli, jonka päälle toki kovalla lyönnillä on mahdollisuus lyödä, mutta tämäkin läpilyöntejä selvästi rajoittaa. Kun kentän reunat ovat tukossa, ulkopelijoukkue pystyykin tukkimaan keskustaa paremmin vaikeuttaen sisäpeliä. Paras läpilyönnin paikka Koskenharjulla onkin takakentällä, joten molempien joukkueiden kopparit joutunevat paineistuksen kohteeksi. Lipon joukkueessa pääkotiuttajat Partanen, Korhonen, Ojala ja Luhtavaara ovatkin kunnostautuneet tällä kaudella ennen kaikkea vahvoina yksittäisten juoksujen lyöjinä kumurallaan. Läpilyöntien ollessa haastavampia riittävän varma perussuorittaminen korostuukin sisäpelissä myös kentällemenoissa ja vaihtotilanteissa.

Joukkueiden tilastot runkosarjassa:

Lippo: 20 ottelua, 20 voittoa, 60 pistettä. Juoksuero 382-41.

Lohi: 18 ottelua, 17 voittoa, 45 pistettä. Juoksuero 183-93.

Top 3 lyödyt:

Lippo: Jussi Partanen 3+76, Juhani Ojala 1+49, Harri Kolehmainen 7+32

Lohi: Juuso Tajakka 3+52, Teemu Riekki 1+20, Eelis Karttunen 1+15

Top 3 tuodut:

Lippo: Aleksi Patrikka 61, Jani Lassila 51, Aki Toikka 42

Lohi: Väinö Virkkunen 22, Lauri Savolainen 21, Mikke Nampajärvi 19

Top 3 kärkilyönnit:

Lippo: Juhani Ojala 120 (68,6%), Aleksi Patrikka 112 (68,3%), Jani Lassila 107 (74,3%)

Lohi: Juuso Tajakka 90 (60,0%), Mikke Nampajärvi 66 (70,2%), Lauri Savolainen 64 (54,7%)